Syyskauden ensimmäinen työpäivä on käsillä. Tänään mennään taas, aamusta asti on puhelin pirissyt kun asiakkaat soittelevat kampaamoaikoja. Tänään mennään paitsi töihin, ja kiloprojektin pariin, jumpat saavat vielä toistaiseksi olla, edelleen olen hieman toipilaana koronani kanssa. Yskittää lähinnä ja nenä on aamuisin tukossa, mutta hajuaisti alkaa tulla jo takaisin. Enpä tainnnut kertoakaan tässä välillä että kymmenennen päivän kohdalla multa katosi hajuaisti käytännössä täysin. Keuhkoista en osaa sanoa vielä mitään muuta kuin että kunnossa ne eivät ole että ihan reippaasti arvaisi liikkua. Eilen kävelin suht rauhallisesti viitisen kilometriä ja se ei tuntunut mitenkään ikävältä eikä aiheuttanut jälkituntemuksia. Ihanaa että pääsee sentään maltillisesti jo liikkeelle, tällä viikolla tuleekin jo työmatkaliikunta kuvioihin niin mennään nyt alkuun sillä ja katsotaan lisää sitten jos viikon aikana ei ilmene mitään kummallista. Käväisin aamulla vaa'allakin. Ihmetys oli suuri, vain 700
Tervetuloa mukaan matkalle kohta nelikymppisen naisen itsensä kunnostus projektiin! Täällä tasapainoillaan itsensä hyväksymisen ja itsensä kehittämisen välillä. Ja haaveillaan mahtuvansa samoihin kuteisiin kun kymmenen kiloa ja vuotta sitten.